Pressan bunkkeri

Tamminiemessä sijaitsee pieni ja vaatimaton pommisuoja. Erikoiseksi sen tekee kuitenkin sijainti ja historia. Tamminiemi on tullut tunnetuksi viime vuosina Urho Kekkosen entisenä virka-asuntona ja etenkin Urho Kekkosen museona, vaikka Tamminiemessä ehti asustella myös Risto Ryti ja itse Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kaksi viimeksi mainittua tosin käyttivät rakennusta harvakseen.

Tamminiemen edustusasunto ja sen alla kallion sisään johtava ovi.

Kurkistus oviaukosta. Sisäänkäynti maan alle on kapea.

Tamminiemi rakennettiin alkujaan 1904. Sen lahjoitti Talvisodan heikentämälle isänmaalle päätomittaja Amos Andersson vuonna 1940. Ensimmäinen Tamminiemessä asunut presidentti oli Risto Ryti. Jatkosodan lopulla Ryti siirtyi syrjään, jolloin Mannerheim nousi Suomen presidentiksi. Samoihin aikoihin, vuonna 1944, louhittiin myös Tamminiemen alle "Pressan bunkkeri".

Tunnelin päässä paineovi on hapertunut, mutta vielä kestävä.

Varmasti vaatimatonta verrattuna sodan vastapuolen johtajien suojapaikkoihin.

Bunkkeri on terminä hiukan harhaajohtava, sillä todellisuudessa kyseessä on pommisuoja ja mahdollinen pakoreitti. "Bunkkerin" erikoisuutena on nimittäin presidentin edustusasunnon vaatekaapista johtava salakäytävä suoraan bunkkeriin, josta puolestaan pääsee tunnelia pitkin rantaan, jossa kerrottiin olevan vene aina valmiina Mannerheimin pakoa varten.

Pommisuojan on ollut käyttämätön ja jäljet sen mukaisia.

Vaatekaapista johtavan salakäytävän portaat ovat lahonneet.

Pommisuoja eivätkä sen tunnelit kuitenkaan päässeet tarkoituksenmukaiseen käyttöönsä koskaan. Päinvastoin, ne jäivät vaille kunnossapitoa. Sota loppui. Salapaikka rapistui ja valumavedet täyttivät maanalaiset tilat vuosikausiksi. Bunkkeria alettiin kunnostamaan vasta vuonna 2011 osana UKK-museon remonttia.

Lyhytikäisiä ja hyväkuntoisia kohteita

Purku-uhan alaisista kohteista ei välttämättä rappioromantiikkaa lähdetä ensimmäiseksi hakemaan. Etenkin suuremmissa asutuskeskuksissa hyväkuntoinenkin rakennus voi joutua väistymään uusien kaavoitusten tieltä. Rakennus tyhjennetään, jos ei ole jo ennestään tyhjentynyt, ja näin se valmistetaan vastaanottamaan lopullisen niitin lyövän purkukoneiston. Näiden välisessä, usein niukassa aikaikkunassa iskevät vandaalit ja urbaanit löytöretkeilijät, jos ovat iskeäkseen.

Mitä sitten on nähtävissä? Ehkä seuraavat kolme esimerkkiä havainnollistavat sen.


1. Hyvinkään virastotalo

Hyvinkäällä, aivan keskustassa, Hämeenkadun ja Torikadun kulmassa sijaitsi Valtion virastotalo. Rakennus valmistui 1955. Rakennuksessa toimi muun muassa kahvila, Posti, poliisi, käräjäoikeus, verotoimisto, lennätin- ja kaukopuhelukeskus, Hyvinkään kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus sekä useita yrityksiä. Rakennus purettiin 2010 uuden kauppakeskus Willan alta.

Valtion virastotalo Hyvinkäällä 2.8.2009.

Avoimien ovien päivä. Kutsu peremmälle.

Modernin oloista toimistotilaa.

Toisella puolen palo- ja purkumiehet ovat kai hioneet murskaustaitojaan.

Tiloja oli moneen lähtöön, mutta uutta oli tilalle saatava.

2. Ruoholahden kuntotalo

Ruoholahden kuntotalo rakennettiin Salmisaaren mahtipontiselle teollisuusalueelle, alkujaan Alkon henkilökunnan käyttöön vuonna 1976. Alkon luovuttua rakennuksesta, tiloissa on toiminut koulu ja liikuntakeskus. Rakennuksessa oli muiden tilojen ohella muun muassa kuntosali, palloiluhalli ja uimahalli. Ruoholahden kuntotalo purettiin 2011 lukuunottamatta sen maanalaista parkkihallia. Tilalle rakennettiin entistä ulkoisesti muistuttava toimistorakennus. Salmisaareen rakennettiin uusi liikuntakeskus, ilman uimahallia.

Koulumainen rakennus hetkeä ennen purkua.

Liikuntasali huutaa tyhjyyttään.

Toimistot ja käytävät samaten.

Uima-allas on moitteettomassa kunnossa.

Vain vesi ja uimarit puuttuvat.

3. Kanavaterminaali

Katajanokkaa, sen vanhimpia osia voi pitää hyvällä syyllä suomalaisena kansallismaisemana. Muun muassa Uspenskin katedraali, entinen rahapaja, kauppatori, Stora Enson pääkonttori, tulli- ja pakkahuone sekä presidentinlinna ovat siinä kaikki kivenheiton päässä. Ollaan Suomen historian keskeisimmillä paikoilla.

1800-luvun lopulla Katajanokan etelärantaa alettiin kaavoittaa satamaksi. Alta katosivat vanhat, puiset kalastajamökit ja tilalle nousi järeitä tiilisiä rakennuksia, nostureita ja satamarata. Kanavaterminaalin kohdalle alettiin rakentaa yksikerroksista makasiinia jo vuonna 1901. Varastojen uusiminen kävi ajankohtaiseksi 5 vuosikymmentä myöhemmin.

Vuonna 1957 varastoksi rakennettu Kanavaterminaali toimi matkustajaliikenneterminaalina 70-luvulta lähtien aina vuoteen 2008. Rakennuksen viimeisimpiä käyttäjiä oli Nordic Jet Line, joka lopetti liikennöinnin Helsinki-Tallinna välillä. Tämän jälkeen rakennuksessa toimi vielä Posti vuoteen 2010. Kanavaterminaali purettiin 2012 tarpeettomana. Tilalle suunniteltiin muun muassa hotellia ja Guggenheim-museota, mutta toistaiseksi tilalle on sijoitettu usein tyhjänä pyörivä maailmanpyörä, Finnair Skywheel.

Kanavaterminaali ulapalta nähtynä vuonna 2009.

Kanavaterminaalin laituri on miltei tyhjä, vain naapurin kalustoa seisoo sillä.

Talvella 2010 rakennukselle ei enää löytynyt käyttöä.

Rullaportaat eivät enää kolise, sillä...

...lappu on laitettu luukulle.

Uteliaisuuden tyydyttäminen, katoavan dokumentoiminen, hetken hengähtäminen arkimaailmassa usein niin hektisessä ympäristössä. Siinäpä syitä tarrautua viimeiseen tilaisuuteen ennen kuin moukari heilahtaa.