Pressan bunkkeri

Tamminiemessä sijaitsee pieni ja vaatimaton pommisuoja. Erikoiseksi sen tekee kuitenkin sijainti ja historia. Tamminiemi on tullut tunnetuksi viime vuosina Urho Kekkosen entisenä virka-asuntona ja etenkin Urho Kekkosen museona, vaikka Tamminiemessä ehti asustella myös Risto Ryti ja itse Carl Gustaf Emil Mannerheim. Kaksi viimeksi mainittua tosin käyttivät rakennusta harvakseen.

Tamminiemen edustusasunto ja sen alla kallion sisään johtava ovi.

Kurkistus oviaukosta. Sisäänkäynti maan alle on kapea.

Tamminiemi rakennettiin alkujaan 1904. Sen lahjoitti Talvisodan heikentämälle isänmaalle päätomittaja Amos Andersson vuonna 1940. Ensimmäinen Tamminiemessä asunut presidentti oli Risto Ryti. Jatkosodan lopulla Ryti siirtyi syrjään, jolloin Mannerheim nousi Suomen presidentiksi. Samoihin aikoihin, vuonna 1944, louhittiin myös Tamminiemen alle "Pressan bunkkeri".

Tunnelin päässä paineovi on hapertunut, mutta vielä kestävä.

Varmasti vaatimatonta verrattuna sodan vastapuolen johtajien suojapaikkoihin.

Bunkkeri on terminä hiukan harhaajohtava, sillä todellisuudessa kyseessä on pommisuoja ja mahdollinen pakoreitti. "Bunkkerin" erikoisuutena on nimittäin presidentin edustusasunnon vaatekaapista johtava salakäytävä suoraan bunkkeriin, josta puolestaan pääsee tunnelia pitkin rantaan, jossa kerrottiin olevan vene aina valmiina Mannerheimin pakoa varten.

Pommisuojan on ollut käyttämätön ja jäljet sen mukaisia.

Vaatekaapista johtavan salakäytävän portaat ovat lahonneet.

Pommisuoja eivätkä sen tunnelit kuitenkaan päässeet tarkoituksenmukaiseen käyttöönsä koskaan. Päinvastoin, ne jäivät vaille kunnossapitoa. Sota loppui. Salapaikka rapistui ja valumavedet täyttivät maanalaiset tilat vuosikausiksi. Bunkkeria alettiin kunnostamaan vasta vuonna 2011 osana UKK-museon remonttia.