Syrjäseutu YLE:n TV1:ssä

Syrjäseudun Facebookissa lupailemille yllätyksille on nyt tarjolla vastinetta. Puoli vuotta sitten julkaistun Helsingin Sanomien jutun jälkeen on esittäydymme jälleen astetta isommalle yleisölle. Olemme tehneet yhteistyötä YLE:n Prisma Studion kanssa, jonka tulokset on nähtävissä samannimisessä ohjelmassa 1.4 kello 20:00 alkaen kanavalla YLE TV1. Ohjelman aiheena on urbaani löytöretkeily. Samassa yhteydessä julkaistaan seuraava bloggaus. Pysykää siis kuulolla.

Ohjelman esittely YLE:n sivuilla

HS Ohjelmaopas

Ohjelma on katseltavissa myös jälkikäteen YLE Areenassa 1.4 kello 20:00 lähtien:

Prisma Studio (jakso 11/34)

Kulissien takana puuhataan kaikenmoista.

Syrjaseudulle oma domain

Uusien yhteistyökuvioiden johdosta Syrjäseutu saa nyt oman verkkotunnuksen. Jatkossa Syrjäseutu löytyy entistä vaivattomammin osoitteesta www.syrjaseutu.fi. Vanhat linkit toimivat kuten ennenkin.

Valoa pimeyteen - www.syrjaseutu.fi

Linkit: Urban Explorers - Finland Facebookissa

Muistan vielä naureskelleeni vähättelevästi Facebookin UE-yhteisöille runsas vuosi sitten. Niin taisi tehdä muutama muukin lisäkseni. Turhaan. Kahden naisen, Kisu-Maarian ja Soikun, vuonna 2008 perustama ryhmä, Urban Explorers - Finland, on noussut salakavalasti suomalaisten urbaanien löytöretkeilijöiden suosituimpien kohtauspaikkojen joukkoon Internetissä Q-elementsin ohella.

- Ryhmän syntymisen aikoihin Facebookissa ei ollut kuin pari autiotaloryhmää, kertoo ryhmän perustajana toiminut Kisu-Maaria.

Osittain leikkimielellä perustetulle ryhmälle oli kuitenkin tilausta. Ryhmää alettiin kuromaan kasaan aluksi lähettämällä kutsuja ulkomaisissa UE-ryhmissä oleville suomalaisille, joita bongailtiin nimen perusteella. Sivut löysivät muotonsa aikansa säätämisen jälkeen. Ryhmä vakiinnutti pian asemansa. Samalla naiset innostuivat UE:sta itsekin todenteolla. Varsinainen ensikohtaaminen naisilla lajiin oli saanut alkunsa vain paria vuotta aikaisemmin Raunistulan rehutehtaalla.

Kisu-Maaria Raunistulan rehutehtaan katolla. (Kuva: Kisu-Maarian arkistoista)

Ryhmän jäsenmäärä on ollut kiihtyvässä kasvussa ja tätä kirjoittaessa jäsenmäärä näyttää 472:a. Muitakin harrastukseen liittyviä FB-ryhmiä on perustettu, mutta samaan aikaan Urban Explorers - Finland on vakiinnuttanut asemansa suurimmalla jäsenmäärällään selkeimmin aktiivisimpana yhteisönä. Ryhmän perustaja, turkulainen Kisu-Maaria, itse jättäytyi taka-alalle vuoden 2014 alkupuolella ja myönsi samalla päävastuun ryhmän suunnannäyttäjänä ja ylläpitäjänä allekirjoittaneelle sekä parille muulle luotetulle ryhmäläiselle.

Ryhmään liittyminen vaatii ylläpitäjien hyväksynnän.

Linkki:

Urban Explorers - Finland

Valokuvauksen oikeutuksesta

Tammikuun kirjoituksessa Syrjäseutu käsitteli urbaania tutkimusmatkailua lain näkökulmasta. Kuten urbaaniin tutkimusmatkailuun myös valokuvaukseen liittyy samankaltaisia moraalisia ja laillisia näkökohtia, joita on syytä ottaa kameran kanssa seikkaillessa huomioon. Tapaahan mutu-tuntuman perusteella valtaosa harrastajista valokuvata kohteitaan.

Kameroiden hintatason tultua alas viime vuosina on valokuvauksesta tullut koko kansan huvia. Omalta osaltaan kännykkäkameroiden ja valvontakameroiden räjähdysmainen leviäminen on totuttanut ihmiset mahdolliseen kuvatuksi tulemiseen. Aina ei suinkaan ole ollut näin. Siksi suhtautumisessa valokuvaukseen saattaa olla yksilö- sekä seutukohtaisia, mutta myös sukupolvien välisiä eroja. Valtioiden lainsäädännöissä voi olla suuriakin eroavaisuuksia siinä, mitä saa ja mitä ei saa kuvata. Tässä kirjoituksessa keskitymme kuitenkin Suomeen ja sen lainsäädäntöön.

Meikämandoliino(a) saa kuvata ihan vapaasti. (Kuva: Heikki)

Julkisilla paikoilla kuvaaminen on sallittua

Lähtökohtaisesti voimme alkaa siitä, että julkisella paikalla saa kuvata vapaasti häiriötä aiheuttamatta käymälöitä ja pukuhuoneita lukuunottamatta. Edes vartija tai poliisi ei voi sitä lain mukaan estää. Kuvausoikeus perustuu Suomen perustuslakiin (2. luku, 12. §):" Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkaista ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."

Mitkä sitten ovat julkisia paikkoja? Juna- ja linja-autoasemat, kadut, puistot ja torit. Sisätiloissa määritelmä on hieman rajoitetumpi. Julkisten rakennusten kuten kirjastojen, sairaaloiden, virastojen ja kauppakeskusten aulat ja muut yleisölle avoimet tilat ovat kuvausvapaata aluetta. Lyhykäisyydessään julkinen paikka on tila, johon kaikilla on vapaa pääsy. Asumaton ja vaille käyttöä jäänyt rakennus tai alue, jonne pääsee pääsee sisään noudattaen UE:n eettisiä periaatteita voidaan tulkita tällaiseksi. UE-harrastajien kannalta on siten oleellista, että tutkimusmatkailuviettiä nostattavien julkisien paikkojen valo- ja videokuvaus on täysin lainmukaista puuhaa.

Vankila-alueella kuvauskielto on syytä ottaa tosissaan.

Henkilöitä kuvattaessa

Julkisissa paikoissa saa kuvata ihmisiä. Kuvaaminen ei saa kuitenkaan loukata kuvattavan yksityisyyttä. Kuvatessa muita henkilöitä olisi korrektia pyytää lupa sekä kuvaamiseen että mahdolliseen julkaisemiseen. Se millaisessa kontekstissa kuvan henkilö esiintyy on myös oleellista kuvan soveliaisuutta mitattaessa. Huomioitavaa on myös, että ihmisen kuvaaminen koti- tai julkisrauhan suojaamassa paikassa vaatii puolestaan aina luvan. Puolihylätyllä tehdasalueella työntekijöitä luvatta valokuvaava voi siis syyllistyä salakatseluun, joka on Suomen lain 24 luvun 6 pykälän mukaan tuomittava teko.

Teollisuushallin lukuisat varoituskyltit peittävät jo ovea.

Valokuvaamista ei voi kieltää

Kuvaamista ei voi kieltää, ellei sitä ole erikseen lailla säädetty. Eikä kenellekään ole oikeutta toisen kameraan tai sen sisältöön. Todellisuus ei aina ole yhtä ruusuinen. Kuvauskielto on voimassa useissa kaupoissa ja odotustiloissa. Se perustuu kuitenkin toivomukseen, ei lakiin. Jopa median edustajien tiedetään joutuneen hankaluuksiin hallinnoivien tahojen kanssa muun muassa terveyskeskuksen aulassa, ostoskeskuksissa ja metroasemalla kuvatessa, vaikka ne katsotaan yleisölle avoimeksi tilaksi. Valokuvaamista ei voi suoraan kieltää, mutta se voi olla sisäänpääsyn ehtona sekä riittävä syy kuvaajan poistamiseen yksityisistä tiloista sekä koti- tai julkisrauhan suojaamalta alueelta. Ympäristö tuntuukin reagoivan raskaaseen kuvauskalustoon herkemmin kuin vaikkapa kuvaukseen kännykkäkameralla. Siitäkin huolimatta vaikka parhaimpien kuvanlaatu haastaa jo digikamerat. Minkään ei kuitenkaan luulisi rajoittavan kuvaamasta kohdetta rajoitetun alueen ulkopuolelta...

Jos ei täällä saa kuvata rauhassa, niin missä sitten? (Kuva: Heikki)

Aiheesta lisää linkeissä.

Linkit:

http://yle.fi/uutiset/kuvaamiskieltokyltit_kaupan_oma_keksinto/5057756

http://www.mediakasvatus.fi/artikkelit/tekijanoikeus

http://www.mediakasvatus.fi/artikkelit/kuvauslupa

http://vartijavahti.wordpress.com/valokuvaaminen/

Journalisti.fi: Missä saa ja missä ei saa kuvata