sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Haastattelu: Tuulahdus menneisyydestä - mitä tapahtui FUE:lle?

Finnish Urban Exploders on nimi, joka ei ehkä suurimassa osassa lukijoista herätä yhtään mitään. Harvojen mieliin jäänyt helsinkiläisperäinen nuorten miesten joukko perusti kuitenkin sivuston, joka oli luokassaan historian toiseksi ensimmäinen Suomessa. Vuosituhannen vaihteessa, ryhmän syntymisen aikoihin, kukaan ei nimittäin tiennyt termistä urban exploration. Ei ainakaan kukaan tavan tallaaja. Harvalukuinen harrastajajoukkokin oli vielä autuaan tietämätön toisistaan. Vain dm-gallery oli ainoana suomalaisena UE-sivustona netissä.

Eräässä pienimuotoisessa, sekalaisten seikkailijoiden kausi-iltamien yhteydessä tapaan sattumalta miehen, joka kuului tähän maineikkaiseen ryhmään. Kiinnostus on molemminpuolista, sillä vain paria kuukautta aiemmin olen julkaissut UE-sivustojen historiikin, jossa sivutaan myös FUE:ta. Sen on myös mies noteerannut. Sovimme tapaamisesta kuukauden päästä, mutta sitä ei asiaankuulumattomista syistä koskaan tapahtunut. Vuotta myöhemmin saamme sovittua vihdoin tapaamisen retken yhteyteen, joka sijoittuu vanhalle linnakesaarelle.

Nyt on tuo hetki. Olen innoissani. Olen pääsemässä jälleen käsiksi suomalaisen UE-historian alkuhämäriin. Aikaan, jolloin UE oli itsetarkoituksetonta puuhastelua vailla vertailupohjaa, ja aikaan, jota en itse kokenut. Mieluisaa on myös, että molemmat olemme innostuneet seikkailusta, jota kutsumme vanhan koulukunnan eksploraatioksi. Mennään ilman suuria etukäteissuunnitelmia tutkimaan, mitä alueella on tarjottavanaan. Eli etsimään jotain sellaista, mistä emme ole edes vielä tietoisia. Kohde on kyllä tuttu, mutta omalta kohdaltamme huonosti ruodittu.

Saavumme vesiteitse saarelle. Mukaamme on liittynyt kolmaskin kaveri, Syrjäseudun vanha tuttu, Heikki. Illan alkaessa hämärtämään vaellamme kolmen koplana kohti saaren eteläisimpiä osia etsien vanhoja tunneleita, joista osa on peitetty. Syksyinen pimeys luo tutussakin paikassa sanoinkuvaamatonta vierauden tuntua ja jännitystä. Tuntuu kuin kaikki olisi mahdollista. Ensimmäinen tunneli löytyykin pienen hapuilun jälkeen. Pienestä syvänteestä löydetyn tunnelin aukko johtaa viistosti syvemmälle.

Tutkimassa maanalaista tunnelia.
FUE lyhennettä käyttäneen joukon sivut hävisivät kuin varoittamatta ajan saatossa eikä ryhmän jäsenistöstä kuulunut sen jälkeen mitään. Retkellämme oli aika ottaa selvää tästä. Mitä oikein tapahtui?

Syrjäseutu: Miten ajauduitte UE:n pariin?

Willow: Sen on pakko olla joko 2001 tai 2002. Oltaisiinkohan me vahingossa törmätty joihinkin autiotaloihin... Niin joo! Nyt muistan. Me luettiin jostakin, että joku oli käynyt Kanadassa jossain entisellä tutka-asemalla tai ohjustukikohdassa. Sitten mekin lähdettiin komppaamaan tätä meininkiä. Ensimmäinen paikka taisi olla joku Vuosaaren vedenpuhdistamo, jota käytiin pariin kertaan etsimässä. Sitten muistan, että nuorena pyörittiin Vuosaaren telakalla monta kertaa. Se oli aika jännä paikka. Se oli niinku puoliksi hylätty siihen aikaan. Ja Tattarisuo! Sehän on ihan maaginen paikka. Siitä se homma lähti käyntiin sitten.

SS: Ketä kuuluu FUE:en?

Willow: Siihen kuului ihan meidän lähipiiri. Olisko 3-4 kaveria. Koottiin silloin sellainen ryhmä ja kaikilla ryhmillä piti siihen aikaan olla nimi. Puhutaan kuitenkin 2000-luvun alkupuolesta. Meidän tällaisena ideologina oli silloinen dm-explorers eli Spivey Pointin tyypit. Sitten mekin ajateltiin, että meidän pitää keksiä jokin nimi. Muistan, että keksittiin hienot roolinimetkin. Mulla taisi olla Willow. Sitten pari kaveria keksi jotain vähän vaikeampia.

Willow tunnelinhaarassa.
SS: Milloin sivut perustettiin?

Willow: Se on varmaan ollut 2002 tai 2003 viimeistään, koska viimeisin päivitys oli siltä vuodelta. Nythän se saitti on kadonnut lopullisesti.

SS: Olitteko yhteyksissä muihin harrastajiin kuten dm-explorersiin?

Willow: Joo, olimme yhteyksissäkin heihin. Suunniteltiin jopa yhteisiä retkiäkin, mutta muistaakseni silloin se kaveri, johon oltiin yhteyksissä, asui Tampereen seudulla. Se taas oli siihen maailman aikaan kaukana. Autoa ei ollut. Vaihdettiin sähköposteilla kohteitakin, mutta käsittääkseni ne ei silloin koskaan käyneet pääkaupunkiseudulla.

Sitten tuli The Silent The Complete* ja oltiin siihenkin yhteyksissä. Vaihdettiin ehkä pari sähköpostia joskus. Sillä oli enemmän sellaisia taiteellisia valokuvia. Se komppasi samoja paikkoja, jotain taisteluhautoja Kontulan maastossa, missä me oltiin käyty, niin sehän oli kova juttu. Me tiedettiin, että se oli paikallinen tyyppi, mutta ei me tavattu koskaan.

Turusta nousi uusia tyyppejä. Sitten tuli joku Turun Urban eksplaatio...

SS: Turun kaupunkieksploraatio?

Willow: Just. Senkin muistan, että reagointiin, että tommonenkin pumppu nykyään on. Muistelen, että oltaisiin vuosia sitten käyty chatissa jossain ircissä heittämässä, että me oltiin FUE:stä. Sitten ne oli vaan, että: "Aaa, kyllä me muistetaan teidät..."

Se oli hauskaa, että sellainen skene siihen silloin syntyi. Sitä ennen oli ollut vaan pari saittia, siinä kaikki.

Nousimme rantatörmälle evästämään.

SS: Sitten sivut ja FUE katosivat. Mitä tapahtui?

Willow: 2004 me tehtiin vielä isohko päivitys saitille. Kirjoitettiin se englanniksi. En kyllä ymmärrä miksi. Varmaan tavoiteltiin jotain hienoa. Niin, me liityttiin siihen maailman urban exploration ringiin. Oliskohan se Ninjalicious pitänyt sitä. Sitten me käytiin jossain foorumilla kyselemässä, josko voisi tarkastaa meidän sivuston englanninkielen tason. Sinänsä se oli hauskaa, että jenkkiläiset sanoi sen olevan ihan hyvä, ok ja mielenkiintoinen, mutta sitten joku suomalainen haukkui meidät ihan pystyyn, ettei kannattaisi ollenkaan tehdä näitä, jollette kerran osaa sitä. Se tyyppi oli vaihto-oppilaana Japanissa, joka oli sattumalta törmännyt meidän sivustoon. Se oli kyllä käsittämätöntä.

Me tehtiin vielä yksi iso päivitys ja me siirrettiin sivusto broidin palvelimelle, mutta se palvelin jysähti. Meillä ei oltu mitään back uppeja tehty, joten meiltä hävisi siinä muutama kohde. Se oli vielä sellaista aikaa, että erosin mun kavereista, kun muutin paikkakunnalta pois ja ne meni inttiin. Ne kertoi sieltä vielä, että täällä olisi hyviä kohteita. Mutta sitten elämä vei eri teille. Koulut erityisesti. Facebookissa hyvin harvoin saatetaan olla yhteydessä vielä.

Koskemattoman oloinen suojahuone.
SS: Seuraatko tai harrastatko itse vielä UE:ta?

Willow: Tottakai tottakai! Mikä mun mielestä eroa entiseen on siinä, että enemmän siitä on tullut valokuvaamista. Valokuvauksen taito, taso ja kuvien jakaminen on ihan uutta. Mikä on myöskin erikoista on tyttöjen mukaantulo. Silloin meidän aikoihin ei olisi tullut pieneen mieleenkään, että oltaisiin törmätty näissä puuhissa tyttöihin tai naisiin. Kyllä siis seuraan joo.

SS: Miten suomalainen UE on mielestäsi muuttunut sitten FUE:n ajoilta?

Willow: Kyllä mä sanoisin, että parempaan suuntaan. Mun mielestä netti ja sosiaalinen media on avannut ihan uuden kanavan. Ihmiset kokoontuu ryhmiin ja retkeilee yhdessä. Se on uutta ja se on hyvä. Se varmasti rohkaisee lisää siihen. Tottakai se on mennyt enemmän mainstreamimpaan suuntaan. Pitäisi kai nyt sanoa, että skene nyt pilalla, mutta mä en lähde siihen. Porukka tekee sen oman näköisekseen. Sinne on tullut paljon nuorempaakin porukkaa eikä sitä voi ohjata. Ne tekee sitä omalla tavallaan. Tietenkin ne eettiset säännöt, jotka on ollut voimassa ties mistä asti, on edelleen käyttökelpoisia. Ongelma on vaan, että kun se kohde jaetaan niin laajasti, että siitä on tullut enemmän itseilmaisun väline siitä kohteessakäymisestä.

SS: Kiitos, eiköhän pistetä pakettiin.

Willow: Kiitos retkestä.




*The Silent The Complete oli Tuomas Romun sivusto, joka oli kotoisin Salosta. Haasteltava viitannee paikallisella tyypillä helsinkiläiseen Kimmo Nummelaan, jolla oli samoihin aikoihin sivusto nimeltä Silent Wall.

2 kommenttia:

  1. Haastateltava taisi sekoittaa allekirjoittaneen sivuston, The Silent The Completen, toiseen senaikaiseen UE-sivustoon, Silent Walliin, jota ylläpiti helsinkiläinen Kimmo. Itsehän vaikutin tuolloin lähinnä Varsinais-Suomen alueella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt loksahti palaset kohdalleen. Mietinkin, ettei TSTC:ssä ollut tuohon aikaan kovin paljoa PK-seudun kohteita. Mutta joo, annettakoon haastateltavalle anteeksi, onhan noista tapahtumista jo toistakymmentä vuotta aikaa.

      Poista