perjantai 21. marraskuuta 2014

Kohdekatsaus: Rauhan mielisairaala


Massiivista ja vaikuttavaa. Näillä sanoilla voisi kuvailla Suomen yhtä suurimmista UE-kohteista, joka oli vielä muutama vuosi sitten pitkälti tyhjillään seisonut Rauhan psykiatrinen sairaala. Entisen Joutsenon kunnan alueella sijainneen mielisairaalan toiminta lopetettiin vuonna 2000. Muutaman vuoden ajan kiinteistö rakennuksineen kävi tyhjäkäynnillä kunnes seuraavan vuosikymmenen taitteessa alettiin vanhasta sairaala-alueesta muokata modernia kylpylähotellia. Tällä aikavälillä iskivät monet urbaanit löytöretkeilijät kohteeseen, minä muiden ohella. Tässä yleiskatsauksemme Rauhan mielisairaalan alueeseen vuodelta 2008 ennen sen uudelleenkäyttöönottoa.

Rauhan historia juontaa juurensa jo 1800-luvun loppuun, jolloin Saimaan rantamille perustettiin täysihoitola, joka paloi 1896. Uusi sanatoorio rakennettiin hoitolan tilalle Petter Häkkisen toimesta, mutta yritys ajautui konkurssiin 1911. Vuotta myöhemmin tilukset muunnetaan uusien omistajien, venäläisten Gabrilovitschien veljesten, toimesta korkealuokkaiseksi ja menestyväksi kylpylähotelliksi. Vapaussodan aikaan Rauha toimi valkoisten sotassairaalana. Toiminta kuitenkin hiipui viimeistään vuonna 1923 tapahtuneeseen tulipaloon, johon loppui kylpylähotellin silloinen historia laitoksen osittain tuhoutuessa.

Täysihoitolan rakennukset olivat olleet pitkälti puisia ja tuhoutuneet. Näille raunioille rakennettiin uusi Rauhan mielisairaala, joka avattiin vuonna 1926 hoitamaan silloisen Viipurin läänin mielisairaita. Siitä kehittyi seuraavina vuosina yksi Suomen suurimmista mielisairaaloista. Rakennuksia kertyi mielisairaalan maille useita ja parhaimmillaan Rauhassa hoidettiin jopa 800 potilasta yhtäaikaisesti. Rauhan sairaalaan liittyviä rakennuksia on kymmenkunta, joista osa yhdistyi toisiinsa maanalaisin tunnelein. Rakennusten suunnittelijoina mainitaan Axel Mörne ja Jalmari Lankinen.

Rauhan mielisairaala sijaitsi vehreässä ja rauhallisessa ympäristössä Saimaan rannalla. Rauhoittavan ympäristön ohella mielisairaiden hoitomuotoina käytettiin myös lääkkeitä, terapiaa ja pahimmillaan lobotomiaa, jota ehdittiin toteuttaa sadoille potilaille. 1900-luvun lopulla mielisairaita siirretiin yleissairaanhoidon ja avohoidon piiriin, mikä päätyi Rauhan kuin myös monien muiden suomaisten mielisairaaloiden sulkemiseen.

Osittain käytössä ollut Hallintola.
Yläilmoista nähtynä voi havaita useita rakennuksia vieretysten.
Saimaan virkistävät tuulet puhaltelevat pohjoisesta.
Tarkemman käsityksen rakennusten eri käyttötarkoituksista saa katsomalla karttaa tai opastintaulua, joka oli vielä vuonna 2008 sijoitettu alueelle johtavan tien varrelle. Sekin oli jo niin haalistunut tai likaantunut, että selvänottaminen on hankalaa. Kyltissä kerrotaan sairaalarakennuksia olleen 7.

Opastintaulu.
1. Päärakennus: musiikkiterapia, kanttiini ja tekninen korjaamo.
2. Keskipaviljonki: fysik. os. ja Seurala.
3. Poliklinikka: henkilök. poli ja laboratorio.
4. Setälä os. 1-6: sairaalapappi, kampaamo, miesten ja naisten askart. sekä kuvaterapia.
5. Rantala: nuoriso-osasto ja sairaalakoulu
6. Hallintola: puhelinvaihde ja neuvonta
7. Alatalo

Huolto- ja varastorakennuksia opastintaulussa kerrotaan olleen 16. Nekin olivat numeroituna ja kartalle sijoitettuina.

1. Tavaran vastaanotto
2. Keittiö
3. Lämpökeskus
4. Pesula
5. Niemisauna
6. Punainen sauna
7. Potilas-sauna
8. Naisten sauna
9. Perunakellari
10. Navetta
11. Kuivaamo
12. Vesitorni
13. Laivalaituri
14. Jätevesipumppaamo
15. Lautakatokset
16. Halkovarasto

Asuinrakennuksia opastintaulussa oli peräti 21.

1. Ylätalo
2. Anttila
3. Harjula
4. Näsemäki
5. Kangasniemi
6. Välimäki
7. Marttila
8. Honkala
9. Kohoniemi
10. Hottila
11. Pirttilä 1
12. Pirttilä 2
13. Pirttilä A
14. Pirttilä B
15. Kerrostalo
16. Rivitalo A
17. Rivitalo B
18. Eisko
19. Koivisto
20. Jakonen
21. Kulmala

Rakennusten nimet ei sinänsä kerro välttämättä aina paljoakaan, mutta se antaa paremman käsityksen siitä kuinka mittava kokonaisuus on kyseessä. Rauha on aikoinaan ollut kuin pieni, osittain omavarainen kylä, jossa on ollut tiivis yhteisö ja henki.

Alatalo oli heikkokuntoisimman näköinen kaikista. Se rakennettiin 1956.
Ensimmäisestä avoimesta oviaukosta paljastuu Alatalon ruokasali.




Parveke on kalteroitu. Syytä siihen ei tarvitse paljoa arvailla. (Kuva: Maraboy)
Huoneen seinät täynnä tekstiä ja piirrustusta. Ovatko alkuperäisiä, sitä emme tiedä.
Suihkutilojen rappiota.
Alatalo oli yhteydessä tunneliverkostoon, josta pääsi muihin rakennuksiin. Seuraavanaksi vierailimme Setälässä, joka rakennettiin vuosina 1935-1936. Tavallisten osastojen lisäksi rakennuksesta löytyi pieni kappeli ja ruumishuone.

Setälä ulkopuolelta.
Tyhjä ilmoittautumispiste.
Synnytysosastokin on sairaalassa toiminut.
Reissukumppanit Vosku ja Maraboy.



Setälän kappeli ja ruumishuone pohjakerroksessa.
Keskinäistä hupailua tutkimushuoneessa. (Kuva: Maraboy)
Tunnelit yhdistävät myös rannassa sijaitsevaan lämpökeskukseen. Samaa reittiä käytämme tutkimusmatkallamme myös päästäksemme vanhaan päärakennukseen, kylpylään ja Hallintolaan. Näin käydään rakennus rakennukselta läpi. Paljon nähdään, mutta paljon jää näkemättä. Kohde tarjoaa paljon enemmän kuin mitä yhdessä päivässä ehtii kokemaan.

Tunnelien varsilta löytyi sairaalasänkyjä ja pyörätuoleja.
Toimiva lämpökeskus, vaikka ulkopuoli kertoisi muuta.
Sisätiloissa on myös sepän paja.
Avaintaulu on mahdollisuuksia täynnänsä.
Urheiluhalli.
Harvoja reliikkejä varhaisesta kylpylähotellista on suihkulähde Keskipaviljongin edessä.



Hallintolan sisäänkäynti.
Jätetty heitteille, mutta jossain vaiheessa nämäkin ovat arvokasta keräilytavaraa.
Kanslistin aikansamukainen kasettinauhuri.
Arkistot ovat henkilökunnan ja potilaiden onneksi tyhjennetty.
Rannan tuntumassa sijaitsevaan Rantalaan tunnelit eivät enää ylettyneet.
Rakennuksia ei koskaan hylätty sanan varsinaisessa merkityksessä. Ne elivät hiljaiseloaan toisinaan väliaikaiskäytössä, mutta pitkälti tyhjillään, odottaen käyttöönottoa. Kunnes vuonna 2011 uusi kylpylähotelli, Saimaa Gardens, avasi ovensa houkuttelemaan myös rajantakaisia turisteja. Rauhan alue on palannut lähestulkoon samaan tilaan kuin missä se oli vielä 100 vuotta sitten. Eli kylpylähotelliksi. Joskin rajusti uudistuneena. Ennen puistomainen miljöö on nyt vaihtunut ahtaalta tuntuvaan lomakylään. Silti osa vanhoista rakennuksista on säilynyt alueella, mikä luo mahdollisuuden elämän ja jäljelläolevien rakennusten säilymiseen jatkossakin alueella.

Saimaa Gardens, Rauha, vuonna 2014.

Linkit:

Tyhjae (Voskun UE-sivusto, kohde Rauha)
Vankimielisairaala (Syrjäseudun kohdekatsaus Turun Vankimielisairaalasta)

9 kommenttia:

  1. Hieno raportti, kiitos.

    Tässä on taas dokumentoitu ainutlaatuinen ajallinen ikkuna. Entinen käyttötarkoitus on päättynyt mutta uusi ei vielä alkanut; sellaisissa saumoissa avautuu hetkellisesti suuri (ja vaarallinenkin) vapaus. Tällainen välitila on tunnistettu potentiansa vuoksi monissa kulttuureissa ja tiibetiläisillä on sille terminsäkin: bardo. Hieman saman suuntaisesti Suomessa on puhuttu uuden ja vanhan vuoden väliin jäävästä "jakoajasta", jolloin voimat ovat "irrallaan".

    Tämäkin mielisairaala ajettiin alas säästöt kiiluen silmissä. Sama on toistunut monilla paikkakunnilla. Pane mietityttämään kehityksen suunnan suhteen.

    VastaaPoista
  2. Hei!

    Kiitos. Hivenen olen tätä bloggausta näemmä hätäillyt muutamista epäselvistä lauseista päätellen, mutta eipä se ole menoa kovin haitannut. Sinulla riittää noita oivallisia huomioita ja sanoja niiden kuvailuun, josta olen lähestulkoon kateellinen.

    Mielisairaalan sulkemiseen tai sen kannattavuuteen en osaa sanoa oikein mitään, mutta tapaus on jossain määrin saanut ihan kohtuullisen lopun, sillä harvoin tällaisille syrjäiselle ja suurelle laitokselle koskaan löydetään uutta omistajaa, joka jatkaisi historiaa ja pitäisi huolta vanhasta rakennuskannasta. Toki nykyilme voi kauhistuttaa meitä historiaantakertuneita, mutta sama tilanne koettiin varmaan 1923, jolloin vanhan kylpylähotellin raunioille alettiin rakentamaan uutta mielisairaalaa.

    VastaaPoista
  3. Sain selville että eräs esi-isäni on ollut hoidossa tuolla ilmeisesti 1920 -luvulla. Upeata että pääsin näin kurkistamaan tähän paikkaan ja kuvittelemaan millaista hänellä on ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa. Paljoa ei liennyt jäljellä siitä, mitä 20-luvulla oli. Nykyään ei sitäkään vähää. Lienet myös tutustunut Timo Kinnusen sivustoon, jossa on myös jonkin verran vanhoja kuvia ym. tietoutta tarjolla. http://timokinnunen.net/rauhansairaala.htm

      Poista
  4. Pertti Hämäläinen17. tammikuuta 2017 klo 21.11

    Kinnusen rauhan alueen kirjoituksissa ja kuvissa, jotka juuri katselin, ei ollut kommentoimismahdollisuutta. Minulla olisi ollut hieman kertomista 1950-luvun loppupuolelta Högströmin talosta, sehän oli ylilääkärin talo käsittääkseni. Minulla oli Imatran yhteislyseon II luokalta lähtien luokallani Paul Högström- niminen poika. En ole varma, oliko hän tuplannut luokkansa vai tuliko hän rinnakkaisluokalta luokalleni englannin kieltä aloittamaan. Muistelen kuitenkin, että hän olisi ollut v. 1944 syntynyt, itse olen syntynyt v. 1945, joten hän oli ilmeisesti tuplaaja. Luokkamme pikkujoulu v. 1957 pidettiin Högstin kotona, ymmärsin että hänen isänsä oli lääkäri, ilmeisesti peräti ylilääkäri. Jossain sellaisessa suuressa Kinnusen kuvan näköisessä talossa pikkujoulua vietimme ja leikimme, huoneita oli ilmeisesti vähintään 10, jollei enemmänkin (niihin kaikkiin emme tietenkään päässeet. Minä olin noihin aikoihin, siis 12-vuotiaaana jonkinlainen luokkamme "Kuningas" (Högsti sitä kylläkin yritti olla)ja noissa heillä pidetyissä pikkujouluissa kaksi, kolmekin tyttöä syötteli tarjottavilla herkuilla minua, niin että melkein hävetti, vaikken tuolla luokalla vielä kovin ujo ollutkaan (myöhemmin olin aika lailla). Olin kookas, kaikki melko hyvännäköinen (?) ja erittäin suuri yleisurheilulahjakkuus koulussamme (seuraavilla luokilla vielä enemmän tuonne 16-vuotiaaksi asti, mutten viitsinyt ruveta harjoittelemaan, vaikka minusta olisi haluttu koulia todellinen huippu-urheilija VuU:ssa, johon seuraan en liittynyt.

    VastaaPoista
  5. Jäipä useita kirjoitusvirheitä, kun en saanut jostain syystä niitä korjattua. No, ei mahda mitään. minun piti jatkaa kommenttiani hieman pitempäänkin, mutta tuo lipsahti taululle. En jatka kuitenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TImo Kinnusen sivuilta bongasin vain ihan katuosoitteen. Liekö sitten ihan kotiin. Löytyy tuolta http://timokinnunen.net/index.html vasemmasta ylälaidasta.

      Poista
  6. Joutessani surfailin netissä ja löysin nämä sivut.
    Tuli tehtyä aika matka menneeseen. Tuolta aloitin hoitajan urani 1974. Vipparina (epäpätevänä hoitajana) toimin ensin os.18 joka oli naisten levoton suljettu osasto. Sieltä siirryin os. vitoselle jossa oli mies kroonikoita. Viimeiset ajat olin psykogeriatrisella vuodeosastolla.

    Kyllä sitä jälkeenpäin on miettinyt että kuinka sitä silloin uskalsi alasta täysin tietämättömänä tuonne töihin mennä.

    Kuulin jostain että sairaala museo olisi hävitetty. Jos näin on niin mielestäni se on surullista. Varmasti paljon katosi samalla mielenkiintoista historiaa.

    Kiitos teille jotka teitte nämä sivut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, olen monesti kuullut huhuja tunnelista, joka olisi yhdistänyt Rauhan- ja Tiurunsairaalan. Onko tietoa onko tälläistä tunnelia ollut olemassa?

      Poista