tiistai 20. elokuuta 2013

Haastattelu: Lauri Ainala & urban exploitation

Nyt mennään hieman ohi aiheen. Olen matkalla Tattarisuolle. Tattarisuolle liittyy paljon hämärää ja selittämätöntä. Tattarisuo on jäänyt toiseen aikaan, Aki Kaurismäen elokuvien maailmaan. Romuttamot, vaatimattomat pienteollisuushallit, autonraadot, nuhjuiset korttelit tarjoavat laajan miljöön, jota vastaavaa en ole samassa skaalassa Suomesta löytänyt. Mutta en ole menossa autonraatoja bongaamaan enkä joutomaita fiilistelemään. Suuntaan Tattarisuon ryteikköön. Suolle. Sille suolle, josta kaupunginosa on saanut nimensä. Täällä on kuulemma lähde tai toinenkin jossain tuossa liejussa. Tarina kertoo, että vuonna 1931 lähteestä löydettiin ihmisten ruumiinosia. Tapaus sai runsaasti kansallista julkisuutta ja on jäänyt elämään vähän kuin Kyllikki Saaren murha. Paitsi tämä tapaus selvitettiin. Tutkimuksissa jäljet johtivat pieneen okkultistiseen ryhmään, joka oli harjoittanut mustaa magiaa Malmin hautausmaan avoimista haudoista varastetuilla ruumiinosilla.

Niin kiehtovaa kuin tämäkin seikka on, en ole etsimässä lähteitä ruumiista puhumattakaan. Olen tullut tänne tapaamaan Lauri Ainalaa ja saunomaan. Kyseessä ei ole mikään perinteinen sauna vaan tee-se-itse-malli kierrätysrojusta. Lauri Ainala on erikoinen tyyppi. Hän on todellinen tee-se-itse-mies. Hän ei ole käynyt kouluja vaan opetellut kaiken itse kokeilemalla. Hän luottanut omaan meininkiinsä ja siihen minkä kokee hyväksi. Vaikka hän on tunnettu enemmänkin pääjehuna yhtyeissä nimeltä Harmaa Getto ja kansainvälistäkin mainetta niittäneessä Paavoharjussa, puuhailee hän kaiken muun ohessa musavideoita ja rakentelee mitä omituisimpia hökötyksiä mitä omituisimpiin paikkoihin. Hän pyörinyt vuosikaudet hylätyissä paikoissa, mutta eri syistä kuin urbaanit löytöretkeilijät.

Tattarisuota 2012.
Suo jatkuu jonnekin moottoritien sillan alle. Ohitan sen, vaikka tiedän tuon sillanalaisen kätkevän yhtä mystisiä näkymiä. Hämyisää valoa ja hökkelin muoto siintää jostain risujen välistä. Vanha ja hylätty sohva on kumottu puron yli sillaksi. Ylitän sen ja saavun saunalle, jossa kuvataan Paavoharjun uusinta musiikkivideota. Sauna on juuri sen näköinen kuin ylijäämätavaroista kyhätyn saunan kuuluu näyttää. Ei mikään siloteltu taidonnäyte, mutta omalla tavallaan kuitenkin on. Saunalla harvoin vietetään aikaa yksin. Se on sosiaalinen tila, jonne kokoonnutaan pienellä porukalla. Tähän saunaan ei montaa mahtuisikaan. Meitä on 5 henkilöä, joista kaksi lähtee kuvausten aikana. Lauri on minulle entuudestaan tuttu mies, lapseni kummi. Pienet on piirit. Vieraanvaraisia kädenpuristeluja ei siten tarvita. Tunnelma on rauhallinen. Rauhallisempi kuin voisi kuvitella tyypeistä, joiden elämään alkoholi ja rajojen rikkominen on antanut vahvan vivahteen. Saunan lämmityksen, puiden pilkkomisen ja kuvausten välissä Laurille jää aikaa myös haastatteluun.

Lauri saunanlämmityksessä 2012.
Syrjäseutu: Mitä on urban exploitation? Yleinen termi vai sinun kehittelemä?

Lauri Ainala: Heh. Miehän sen oon keksinyt ja tehnyt irc-galleriaan ryhmän muistaakseni vuonna 2005. Urban exploitationista ei ole tullut vielä tuommoista yleisesti hyväksyttyä harrastusta. Urban exploitation on sen tilan hyväksikäyttöä, mitä urban exploration-tyypit löytää. Myö jatkokehittellään sitä sitten johonkin suuntaan.

SS: Olette rakennelleet saunoja/mörskiä osin joutomailla, osin hylättyihin rakennuksiin. Miten ja mistä moinen toiminta on lähtenyt käyntiin?

LA: Alunperinhän se lähti siitä, kun vuonna 2003 Renen kanssa keksittiin, että pitää tehdä semmonen paikka, mihin voi mennä harrastamaan tätä hienoa harrastusta eli alkoholin juomista. Siis silleen, ettei tarvi miettiä ollenkaan, jos vaikka tulisi oksennukset ja paskat housuun. Eli niin, ettei tarvi miettiä sitä ympäristöä tai että ketään ei haittaa se meidän touhu. Se oli se alkuperäinen idea siinä. Tuotteella oli portaikon alla siivouskomero, jonneka sitten rakennettiin istuimet ja jonkinlaiset vanerilaverit. Se oli ensimmäinen paikka, josta tuli meidän hengailumesta.

Tuote koko komeudessaan. (Kuva: Emmi Uimonen)
SS: Mainitsitkin jo Tuotteesta. Eli Savonlinnassa oli aikanaan vähän tunnettu UE-kohde, hylätty Tuotteen meijeri, joka purettiin 2005 alkuvuodesta. Siitä tuli legendaarinen paikka teille. Valottaisitko parhaimpia muistojasi ja meininkiä sieltä?

LA: Kyllähän se kuolleen miehen löytäminen sieltä on ihan parhaita muistoja tai ainakin ikimuistoinen semmoinen. Se oli melko hyvin levytetty umpeen koko paikka ja siellä oli säkkipimeetä. Mentiin sitten isoissa tehdashalleissa taskulampun valossa. Olikohan se sitten Joose (Keskitalo), joka meni sinne ekana ja kattoi, että mitä hittoa. Onko täällä joku tehnyt jonkin pilan. Mentiin sitten lähemmäs kattomaan ja todettiin, että hittolainen, vähän liian hyvin tehty pila. Näytti sen verran karskille ja näky olevan paskat housussa. Heh. Naamataulukin näytti siltä, ettei taida ihan taikkarilaisten resurssit riittää ihan tämmösten erikoistehosteiden tekemiseen. Tsiigailtiin sitä ja heti tuli mieleen olisko kellään kameraa, että ottais siitä kuvan. Mutta kellään ei ollut, vaikka soiteltiin kavereitakin läpi. Pääteltiin sitten, että paras kai soittaa ne poliisit paikalle.

Tuotteen sisäpiha. (Kuva: Joose Keskitalo)
SS: Rakensitte valeseinän ullakolle tilojenne suojaksi, jota edes vartijat eivät tajunneet...

LA: Joo, se oli seuraavana vuonna vasta. Meillähän oli siinä välissä densopöksä. Vartijat kävi aina vaan pyörähtämässä siinä pihalla tarkastamassa, että paikka oli jotenkuten pystyssä. Kerran ihan tsägällä avasin oven samaan aikaan, kun ne oli siinä pihalla. Vetäsin saman tien oven kiinni ja sisäpuolelta säppiin. Niillähän oli avaimet, mutta niitten piti kiertää toiselta puolelta päästäkseen sisään. Sit mie tajusin, ettei tässä voi muuta kuin päästä vaan piiloon. Sit mie kyl lähin hämäämään niitä, ettei ne löytäis meidän salapaikkaa.

Densopöksä asemanseudulla. (Kuva: Joose Keskitalo)
Veditte myös sähköt sinne läheisestä Hesburgerista?

LA: Meillä oli aluksi vanha kamiina Tuotteella, mutta se alko näyttää liian pahalta, kun savua olisi tullut hylätyn rakennuksen katon läpi. Sitten siellä oli koko vintin mitalta sähköjohtoa, jotka revittiin irti. Ostettiin sokeripaloja, joilla liitettiin ne toisiinsa. Just luin netistä, että niin ei saisi tehdä missään tapauksessa! Mut silleen myö kuitenkin tehtiin. Vedettiin katonrajassa olevasta reiästä sadevesiränniä pitkin se johto maahan. Maahan sitten kaivettiin pieni oja ja vedettiin se johto vielä rautatien välistä, kiskojen alta tietenkin se Hesburgerin pihaan. Viereisestä kerrostalosta näkyi siihen rautatielle vielä. Ensimmäinen yritys menikin sillai, että joku akka sen huomas ja huuteli:" Kohta soitan poliisit, jos ette heti lopeta! Mitä helvettiä te siellä oikein teette!?". Piti seuraavana iltana tehdä uudestaan. Vaan paljon myöhemmin, että saatiin raiteiden alta se menemään.

Lauri densopöksällä. (Kuva: Jenni Kärmeniemi)
SS: Kuinka monta saunaa/röttelöä olette rakentaneet?

LA: Saunoja on Savonlinnassa yksi, joka on ollu siellä nyt 6-7 vuotta. Täällä meillä on ollu kolme. Eli 4 saunaa. Asuinmörskiä taas on ollu Tuotteella, luolassa ja densopöksällä. Densopöksässäkin oli useampia eri rakennelmia sitä mukaa kun paikat meni käyttökelvottomaksi. Proomussa me ei majailtu eikä varsinaisesti rakennettu mitään, joten mie en laske sitä mukaan. Kaiken kaikkiaan niitä on ollut ihan älyttömän monta. Sit on ollut ihan muuten vaan hengailupaikkoja kuten tuossa torilla laiturin alla, jonne rakennettiin sellanen hengailutaso.

SS: Ketä porukkaanne kuuluu?

LA: Tässä on ollut vähän eri tyyppejä. No, Tuotteellahan me oltiin Joosen kanssa. Taas Joose ei ole oikein ollu muissa majailumestoissa. Renehän (Brenkku) on ollu tosi monissa mestoissa. Täällä Helsingissä on taas ollu vähän eri tyypit kuten Bocke ja Tomi.

Tuotteella 2004. (Kuva: Lauri Ainala)
SS: Teillä on ollut kommelluksia poliisin kanssa - ilmeisen koomisiakin sellaisia. Kertoisitko niistä? 

LA: Tänne Tattiksellehan tuli, kun oltiin rakentamassa tätä. Hirvee pauke kuulu suoraan tuohon tielle ja joku oli soittanut poliisit. Tännehän tuli kaksi maijaa ja tavallinen poliisiauto. Olisko niitä sitten 6 poliisia ja ne haravoi tuota ryteikköä rintamassa maglitet kourassa. Sithän mie huusin:" Tulkaa tänne vaan. Täällä myö ollaan!". Yksi niistä tuli sitten jututtamaan. Ainakin se tyyppi oli ihan mukava. Ei niillä ollu mitään tätä paikkaa vastaan. Kehottivat vaan netistä lukemaan jokamiehen oikeuksista tietoa.

SS: Miten musiikki liittyy tekemisiinne? Teillähän on musiikillista porukkaa mukana kuten Joose Keskitalo.

LA: Suurin osa porukasta on ollu semmosta, jotka ei liity musiikkiin millään tavalla. Mutta itse mie olen halunnut tästä sellasen kokonaisvaltasen jutun, että ne kaikki liittyy jotenki toisiinsa. Ehkä siinä on joku tietty estetiikka. En usko, että esimerkiksi Joosella on yhtään samanlainen näkemys tähän hommaan.

Lauri Ainala ja Joose Keskitalo hiomassa biisejä hylätyssä kontissa 2010.
SS: Entä uskonto? Teillähän on aika uskonnollissävytteistä meininkiä ollut aikoinaan.

LA: Kannattaakohan siitä ees puhua. Eiköhän kaikilla oo vähän muuttunut näkemykset siitä. Meillähän on ollu kotona vanhemmat uskovaisia ja sitähän kautta on tullut oltua Savonlinnan seurakuntanuorissa ja oikeestaan ihan kaikenlaisissa piireissä. En mie täällä Helsingissä ollessani oo käyny yhtään missään enkä myöskään kuulu kirkkoon.

SS: Olet asunut Helsingissä muutaman vuoden ja nyt porukan aktiivisimpana jäsenenä olet palaamassa takaisin Savonlinnaan, jossa epäilemättä seikkailut jatkuvat entiseen tapaan. Kuinka käy Tattiksen saunan?

LA: Heheh, enhän mie tiiä. Kyllä myö varmaan palataan tänne, mutta eiköhän se riipu ihmisistä ketä täällä käy. Savonlinnassahan meillä on vielä sauna ja sit myö ollaan mietitty Rillen kanssa uuen saunan tekoa sinne. Meillä on oikeestaan selkee suunnitelma siihen.

Lauri Ainala 2013. Paluu Savonlinnaan on käsillä.

SS: Kiitos haastattelusta.

LA: Eipä mittään.


Linkki:

UnienSavonlinna Youtube-kanava

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti