sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Kohdekatsaus: Suvilahden kaasulaitos

Helsingin Sörnäinen on aikojen saatossa ollut vilkas teollisuuden keskittymä. Satama ja rautatie on taannut hyvät kulkuyhteydet raskaan teollisuuden toiminnalle. Viime vuosina homma on kääntynyt päälaelleen. Piiput eivät enää tupruta savua eikä kiskot kolise. Entisen satama-alueen uudelleenrakennustyöt ovat vauhdissa. Sörnäisten satamaratakin purettiin näiltä main jo 60-luvulla. Teollisuudesta muistuttaa enää vain säästyneet rakennukset, jotka ovat kunnostettu toimisto-, oppilaitos- ja kulttuuritiloiksi. Ennen suljetut ja aidatut pihapiirit ovat nyt kaikille avoinna.

Suvilahden siluettia.
Urbaania löytöretkeilijää Sörnäisten alue on houkutellut useilla kohteillaan. Yksi keskeisimmistä tai ainakin harvinaisimmista kohteista on ollut Suvilahden kaasulaitos rakennuksineen. Sen jylhät rakenteet edustavat edelleen maamerkkiä kaikille Helsinkiä idästä päin lähestyville. Höyryvoimalan kaksoispiiput ja massiiviset kaasukellot ovat ainutlaatuista herkkua arkkitehtuurista vähääkään kiinnostuneille. Rakennuksia alueella on useita: entinen höyryvoimala vuodelta 1909, umpinainen kaasukello (1910), avonainen kaasukello (1929), porttimakasiini, mittarihuone, puhdistamo, konttori, kojehuone, mittarikorjaamo, porttirakennus ja valvomo, joka alunperin toimi ruokalana ja sosiaalitiloina. Sen lisäksi muista rakennuksista hieman erillään sijaitsee kaasulaitoksen maanalainen väestönsuoja.

Valtavat kaasumittarit ovat saaneet jäädä paikoilleen.
Kyltti kertoo historiasta.
Vas: kaasukellon sisällä liikkuminen tapahtuu portaissa ja kapeilla käytävillä. Oik: kerrosta ylempänä on avara sali.

Puistomainen piha vaihtui asfalttiin maan puhdistustöiden yhteydessä.
Käyttämätöntä huoltotunnelia on hyödynnetty mm: salareittinä festarialueelle.
Hylättyä ja rikottua valvomorakennusta on kunnostettu viime vuosina talkoovoimin.
Keväällä 2011 kaasulaitoksen koskemattoman väestönsuojan ovi oli auki. Vuotta myöhemmin tilat olivat sotkettu ja uudelleen lukittu.


Historia:

Vuonna 1860 perustettiin Helsingin kaasuvalaistusyhtiö. Saman vuoden lopulla syttyivät ensimmäiset kaasulyhdyt Itä-Heikin kadulla eli nykyisellä Mannerheimintiellä. Yksityinen yhtiö siirtyi Helsingin kaupungille 1900. Helsingin uusi kaasulaitos päätettiin sijoittaa Suvilahteen, jossa rakennustyöt tehtiin pääosin vuosina 1909-1910 toimitusjohtaja E. Cedercreutzin ja hänen avustajana insinööri A. Häggblomin johtamana. Tuotantorakennusten piirrustukset laati arkkitehti Selim A. Lindqvist ja rakennesuunnittelijana toimi insinööri Jalmar Castrén. Kunnallisen sähkölaitoksen höyryvoimala rakennettiin samalla tontille 1908. Polttoaineena käytettiin kivihiiltä. Kaasuntuotanto käynnistettiin 1910. Täydennysrakentamista harjoitettiin etenkin 1940- ja 1950-luvulla, jolloin koko kaasulaitoksen prosessit uudistettiin osin alkuperäisiä rakennuksia korvaten. Kaasuvalaistuksesta siirryttiin sähkövalaistukseen, mutta kaasua käytettiin edelleen liesissä ja kiinteistöjen lämmitykseen. Kun Salmisaaren ja Hanasaaren voimalat rakennettiin, lopetettiin höyryvoimalaitoksen toiminta 1974. Kaasunkulutuskin oli vähenemään päin ja lopulta maakaasu syrjäytti kaupunkikaasun. 1990-luvun alussa kaasutehdas jäi tarpeettomaksi. Nykyään alueella järjestetään tapahtumia- ja kulttuuritoimintaa.

Kaasulaitoksen kyltit katosivat ja rakennus kunnostettiin sirkuksen käyttöön.
Historiaa uhkuva kohde tarjoaa nykyään vähän urbaanille seikkailijalle, sillä hylättyjä tiloja ei juurikaan enää ole. Ainoat alkuperäisessä asussaan säilyneet rakennukset ovat kaasukellot, jotka nekin on tarkoitus aikanaan kunnostaa kulttuuriväen palvelukseen. Sen sijaan alue sopii kevyeen historialliseen tunnelmointiin ja rapistuneiden yksityiskohtien bongailuun. Voimme olla kuitenkin tyytyväisiä, sillä purku-uhan allakin olleet rakennukset ovat pääosin säilyneet.


Lähteet:

Hakkarainen - Putkonen: Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt. Helsinki 1995.

Museoviraston RKY:n inventointi Suvilahden kaasulaitoksen alueesta:
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1579

Helsingin kaupunki, Suvilahtityöryhmän raportti. 2008:
http://www.hel.fi/hel2/ajankohtaista/suvilahti/liite1.pdf

Gasum, kaupunkikaasu juhli yhdessä kaupunkilaisten kanssa:
http://www.gasum.fi/yritysinfo/historia/Sivut/Kaupunkikaasu150vuotta.aspx

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti